Toimitusjohtajamme Henri Hietala kuvasi kirjoituksessaan toimistoalalla toistuvaa ilmiötä: omenoita verrataan appelsiineihin, ja toiset tarjoavat hedelmäkoreja. ”Kukaan ei tuntunut tietävän, paljonko toimisto oikeasti maksaa tai mistä siinä oikeasti kannattaisi maksaa. Siksi haluamme auttaa päättäjiä tekemään parempia toimistopäätöksiä, jotta kenenkään ei tarvitsisi käydä näitä taisteluja yksin”, hän toteaa.
Tämä haaste näkyy meillä käytännössä seuraavasti: toimistopäätöstä tekevä kysyy ensimmäisenä yhtä lukua, kylmää neliöhintaa. Se on kuitenkin huono lähtökohta, koska se kertoo vain yhden excel-rivin, ei toimiston todellisia kokonaiskustannuksia. Useat toimiston kuluista kilpailutetaan erikseen, omana kokonaisuutenaan, jolloin niiden todellinen hinta jää näkymättömiin verrattuna palvelutoimistoon. Hyvän työn kodin palvelullisessa toimistossamme kiinteä hinta kertoo heti toimiston todellisen kokonaiskustannuksen. Saman alueen sisällä vierekkäiset modernit toimistorakennukset voivatkin poiketa juuri palvelusisällöltään hyvinkin paljon, mikä selittää hintaeroa.
Neliöhinta ei ole hyvä mittari myöskään siksi, että todellinen tilan tarve vaihtelee paljon yrityksestä toiseen. Yhteisiä tiloja pidetään helposti samanarvoisina toimijasta riippumatta. Todellisuudessa yhteisten tilojen määrä poikkeaa toimijoiden välillä merkittävästi. Kahdella toimistolla voi olla myös saman verran yhteistä pinta-alaa, mutta jos toisen podit ovat aina varattuja, tila ei käytännössä ole käytettävissä.
Yksi iso ero, jonka palvelutoimistoja vertaillessamme näemme, on kokoustuntien osuus. Useat palvelutoimistot hinnoittelevat kokoustuntien käytön erikseen, lisämaksullisena palveluna, minkä vuoksi se jää pois vertailusta. Tämä kannattaa aina tarkistaa. Meillä kokoustuntien käyttö sisältyy kokonaispalveluun, jotta yhteiset tilat palvelevat arkea aidosti ja vähentävät tarvetta isommalle omalle toimistolle. Kohtaammekin usein tilanteen, jossa asiakas etsii meiltä isompaa toimistoa kuin mitä meillä oikeasti tarvitsisi.
Sama nimike voi tarkoittaa aivan eri asiaa. Hyvä esimerkki on aulapalvelu: monelle se tarkoittaa henkilöä, joka istuu tiskin takana huolehtimassa kulunvalvonnasta. Meillä community manager tekee paljon muutakin, esimerkiksi ratkaisee arjen pieniä ongelmia ja kehittää tilaa ja sen viihtyvyyttä. Lisäksi community manageria tukee ympärillä toimiva tiimi, joka palvelee asiakkaita ja kehittää toimintaa.
Hyvä kahvi ei tee toimistoa, mutta se on kustannuserä, joka jokaisella yrityksellä on toimistolla joka tapauksessa, sisältyipä se hintaan tai ei. Kokemuksemme mukaan tällaisia palveluominaisuuksia pidetään usein kivana lisänä eikä rahanarvoisena etuna, joka osataan huomioida laskelmissa. Silti juuri nämä asiat säästävät aikaa ja vaivaa, joka muuten kuluisi omalta henkilöstöltä, kuten office managerilta. Erikseen ostettuna moni palvelu, kuten siivous, tulee myös aina kalliimmaksi kuin keskitetysti hankittuna usealle asiakkaalle kerralla. Jokainen erillinen sopimus vaatii lisäksi omaa hallinnollista työtä, joka syö aikaa varsinaiselta tekemiseltä.
Toimistopäätös on helpompi tehdä, kun kaikki kulut ovat näkyvissä heti alussa. Siksi olemme halunneet tehdä päätöksestä helpompaa avaamalla kokonaiskustannuksemme ja luoneet sen tueksi hintalaskurin.
Päätös osuu useimmiten kohdalleen, kun se tehdään kattavasti eikä vain yhden excel-rivin perusteella. Tämä näkyy myös meidän luvuissamme: asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS-pisteemme on 89, ja käyttöaste on viimeisimpien toimipistelaajennusten jälkeen yli 90 %.
Juuri ne kulut, jotka toimistovertailusta jäävät huomaamatta, ratkaisevat usein eniten. Todellinen kustannustehokkuus syntyy siitä, mitä hintaan oikeasti sisältyy ja miten hyvin se tukee arkea.
Testaa, mitä palvelullinen toimisto maksaa meillä verrattuna erilliseen toimistoon, niin numerot ovat valmiina päätöksen tueksi.