Millainen on organisaatio, jossa ihmiset haluavat onnistua, ei vain selviytyä?
Marraskuussa 2026 Innovation Home järjesti Tampereella Hyvän työn paikka - tapahtuman, jossa kulttuurikuiskaaja Panu Luukka, Tampereen yliopiston tutkimusjohtaja Kirsi Heikkilä-Tammi ja Innovation Homen Henri Hietala pohtivat työn tulevaisuutta ja sitä, mistä hyvä työ on tehty.
Jokaisessa työpaikassa on ihmisiä, jotka syttyvät, ihmisiä, jotka selviävät, ja ihmisiä, jotka ovat asenteellisesti jo ulkokehällä. Panun mukaan vain pieni osa suomalaisista työntekijöistä on aidosti sitoutuneita, ja se näkyy arjessa enemmän kuin ehkä ymmärrämme: asiakaskohtaamisissa, kiireessä tehdyissä virheissä ja niissä tilanteissa, joissa jokin tärkeä jää tekemättä, koska kukaan ei tunne omistajuutta. Sitoutuminen ei kuitenkaan ole mystiikkaa. Ainakin osin sitoutuminen on seurausta siitä, miten ihminen kohdataan.
.png?width=1920&height=1080&name=innovation_home_uutsikirje_1920x1080px%20(1).png)
Inhimillisyys on organisaation todellinen käyttöjärjestelmä. Se alkaa ajatuksesta, että ihminen ei ole rooli vaan kokonaisuus, tunteva, kokeva ja työpaikan ulkopuolella elämää kantava. Kirsi toi tutkimusten kautta esiin, kuinka syvällisesti oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja vaikutusmahdollisuudet vaikuttavat työhyvinvointiin. Ihminen voi hyvin, kun hän tietää olevansa tärkeä ja kun hänen työllään on merkitys jotakin suurempaa kuin suorite.
Luottamus on toinen peruskivi. Se syntyy pienistä teoista: sanan ja teon yhdenmukaisuudesta, lupauksista, jotka pidetään, ja tilasta, joka annetaan. “Trust by default” ei tarkoita sinisilmäisyyttä, vaan sitä, että ihmiselle annetaan lähtökohtaisesti hyvä tahto. Kun kulttuuri rakentuu oletukselle luottamuksesta, kontrolli menettää asemansa ja tilalle syntyy vastuu.
Rohkeus puolestaan on organisaation sisäinen ilmasto. Rohkeus ei ole ainoastaan yksilön persoonallisia piirteitä, vaan yhteinen sopimus siitä, että keskeneräisyys sallitaan, uudet ideat ovat tervetulleita eikä virheistä rankaista. Psykologinen turvallisuus syntyy tasoittain: ensin kuulumisesta, sitten oppimisesta, osallistumisesta ja lopulta oikeudesta haastaa. Vasta haastaminen mittaa rohkeuden tason ja usein on edellytys sille, että syntyy jotain, joka erottuu markkinoilla.
Ja lopulta tulee tarkoitus – voima, joka sytyttää enemmän kuin yksikään tavoite. Numerot ohjaavat, mutta tarkoitus liikuttaa. Ihminen motivoituu, kun hän kokee työnsä tärkeäksi ja näkee sen vaikutuksen. Silloin energia ei synny pakosta, vaan halusta.
Panun tulevaisuuskyvykkyyden kaava “taito × tahto” kiteyttää kaiken. Kyvykkyys romahtaa, jos jompikumpi putoaa nollaan. Siksi menestyvä organisaatio ei rakenna pelkkiä osaamisia, vaan kulttuurin, jossa ihmiset haluavat onnistua. Tahdon kipinä on se, joka muuttaa työn merkitykseksi tekemiseksi, jonka huomaavat myös asiakkaat ja kilpailijat.
Kaipaatko pohdintasi tueksi näkemystä hybridiajan toimistomitoituksesta, toimiston pitämisen kuluista ja jaetun työympäristön mahdollisuuksista? Bookkaa 30 minuutin aika Henri Hietalalta, Innovation Homen toimitusjohtajalta.